Nukkumatti
Joka ilta, kun lamppu sammuu ja saapuu oikea yö, niin nukkumatti nousee ja ovehen hiljaa lyö.
On sillä uniset tossut, ja niillä se sipsuttaa ja hiipii ovesta sisään ja hyppää kaapin taa.
Ja sillä on uninen lakki ja sininen uninen vyö ja unista jäätelönpalaa se pienillä hampailla syö.
Ja sillä on uninen auto. Se hyrrää näin: sur-rur, sur-rur, ja lähtee unen sinistä maata päin.
Sen uninen sateenvarjo on aivan kallellaan ja sinistä Unien Kirjaa se kantaa kainalossaan.
Ja Unen Sinimaahan se lapset autolla vie. Sur-rur, sur-rur, ja sinne on sininen, uninen tie.
Ja siellä on kultainen metsä ja metsässä kultainen puu, ja puussa on sininen lintu ja linnulla kultainen suu.
Se uninen, sininen lintu lapsia tuudittaa. Se laulaa kultaisen laulun: La-la-lallal-lallal-laa. |