Kaksi pientä peikkoa

Kaksi pientä peikkolasta
äskeittäin ne löysi vasta
oman kodin siivilästä,
vähän hatarasta tästä.

Taivas käänsi sateen vivun.
- Märkää, voihki peikko Murri.
- Kurjaa, parkui peikko Turri.
- kylmästä saan vatsakivun.

Kaksi märkää peikkolasta
alkaa pohtia nyt vasta,
mistä saisi tiiviin katon,
päänsä päälle suojamaton
vasten sateen ropinaa,
litsis-lätsis lotinaa.

Saven viskaa peikko Murri,
hiekkaa lisää peikko Turri
siivilänsä tilkkeheksi -
peikko Murri sen nyt keksi.

Eläköön! Jo pitää katto.
Onni, viihtymys ja ratto
palaa seulan asukeille,
lämmön ilo tuottaa heille.

Hyvä olo peikko Turrin,
vatsakipu ohi on.
Kuivuu turkki peikko Murrin,
haihtuu märkyys mahdoton.
Sadesumu seudun kattaa,
peikkoja vaan naurattaa.